Väläyksiä viestinnän kehitykseen
Painetut aineistot siirtyvät kovaa vauhtia digitaalisille alustoille. Onko lukulaite kymmenen vuoden kuluttua yhtä yleinen kuin kännykkä nyt?
- On arvioitu, että kun lukulaitteet kehittyvät, ne syrjäyttävät osittain älypuhelimia ja osittain minikannettavia. Ennustetaan, että puhelimen alkuperäiset käyttötarkoitukset tulevat korostumaan kännyköissä. Lukulaitteiden tulee kuitenkin kehittyä vielä monipuolisemmiksi kuin mitä ne nyt ovat. Ja toisaalta kännyköille kehitellään sellaisia uusia käyttöjä, kuten henkilön tunnistaminen, maksaminen tai koodien lukeminen, jotka eivät toimi yhtä kätevästi suuremmilla laitteilla. Tällöin kännykkä ja lukulaite voisivat toimia yhdessä.
Onko painettu sanomalehti tyystin katoamassa?
- Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. Erilaisilla käyttöliittymillä on erilaiset lukutavat. Lukulaitteilla ja verkossa lukeminen edellyttää enemmän tietoista valikointia ja hakemista, sanomalehden lukutavassa taas on mukana herätteiden ja yllätysten mahdollisuus. Lisäksi laajan lukupaketin sijoittaminen lukulaitteeseen on haasteellista. Painetun ja sähköinen viestintä voivat täydentää toisiaan ja toimia yhdessä, ja tätä tehdään jo nyt.
Entä kuoleeko kirja esineenä?
- Kaunokirjallisuuden esinearvo on yhä suuri. Laadukkaasti valmistetut teokset vetoavat useisiin aisteihin ja romaani on suosittu etenkin lahjana. Kirjan selattavuus on tärkeää: kokonaisuuden pystyy hahmottamaan paremmin kuin lukulaitteessa ja tiettyyn kohtaan on helpompi palata. Riippuu paljon kirjasta ja käyttötarkoituksesta, kumpi on kätevämpi tai mukavampi - painettu vai sähköinen. USA:ssa Harlekin-tyyppistä kirjallisuutta luetaan paljon sähköisenä, sillä lukijat eivät halua säilyttää pokkarikirjoja hyllyssään.
Mitä tietokirjallisuudelle tapahtuu, kun verkon tiedonhakumenetelmät kehittyvät?
- Tietokirjasarjat ja vastaavat ovat katoamassa. Pysyvä tieto kuten historia ja matematiikka pärjäävät vielä printtimuodossa, mutta etenkin b-to-b -puolen tiedonvälitys ja päivitettävyys ovat ihan toista luokkaa verkossa. Toisaalta painetussa, laadukkaassa graafisessa suunnittelussa on sellaista houkuttelevuutta, jota on vaikea siirtää verkkoon. Tuntu, kosketeltavuus, tuoksu ovat elementtejä, joita painetuissa tuotteissa voi varioida.
- Journalismia ei korvaa mikään, sillä tarvitsemme edelleen asiantuntijatietoa ja tiedon analysointia. Lukijoiden osallistumisen ja erityisosaamisen ja esimerkiksi verkkokeskusteluista nousevien ideoiden hyödyntämistä journalismissa tulisi vielä kehittää. b-to-b -puolella toteutetaan viestinnässä jo paljon asiantuntijoiden ja journalistien yhteistyötä.
- Visuaalisuus korostuu, ja esimerkiksi havainnollistavia videoita käytetään tiedon välittämisessä koko ajan enemmän. Eri ihmisillä on kuitenkin erilainen tapa käsitellä tietoa; toiset oppivat nopeammin kuvan, toiset sanojen kautta. Tarvitaan erilaisia, toisiaan täydentäviä muotoja ja oppijan ja tilanteen kannalta optimaalista materiaalia.
Mitä kuva- ja äänivirtaan tottuneiden lasten ja nuorten lukutaidolle tapahtuu?
- Lukeminen on keskeistä ajattelun kehittymisen kannalta. Lukiessaan ihminen muodostaa mielikuvia, joiden pohjalta muokkaamme tietoa ja muodostamme käsityksiä. On havaittu, että pääosin liikkuvaan kuvaan tottuneiden lasten ja nuorten keskittymiskyky ei välttämättä riitä pitkien tekstien lukemiseen eikä niiden analysoimiseen. Tämä ei ole hyvä kehityssuunta.
Missä on monikanavaisuuden todellinen arvo?
- Monikanavaisuus on tullut jäädäkseen. Suomalaisista jo lähes 80 % käyttää verkkoa, ja esimerkiksi sähköinen ostaminen lisääntyy koko ajan. Käytettävyys on olennaista ja kuluttajat haluavat eri tilanteisiin erilaisia vaihtoehtoja. Viestintäyritysten on mietittävä, tarvitseeko kaikkea todella viedä vaikkapa mobiiliin. Yhteistyön tarve on suuri. Mietimme kustantajien kanssa mm. tablettien osalta erilaisia bisnesmalleja.
Jyrääkö reality-tuotantojen määrä laadukkaan televisiotarjonnan?
- Buumeilla on tietty elinkaari, ja nyt realityt elävät tällaista kautta. Televisiotuotannossa on Suomessa mietittävä työnjakoa. Ylen ei välttämättä kannata kilpailla kaupallisten yhtiöiden kanssa, vaan tuottaa esimerkiksi kulttuurin ja sivistyksen kannalta tärkeitä sisältöjä. Nähtäväksi jää, jakautuuko katsojakunta meillä kuten monissa maissa voimallisemmin kahtia toisaalta viihteen, toisaalta kulttuurin katsojiin.
Tyrehdyttääkö verkko- ja mobiilimainonta perinteisen mainonnan tulovirran?
- Verkkomainonnan osuus on koko ajan kasvanut. Painetussa viestinnässä mainonnan tuloksellisuuden mittaaminen on aina välillistä, kun taas verkossa voidaan seurata klikkausten määrää. Tämä ei kuitenkaan yksistään välttämättä kerro tehokkuudesta vielä paljonkaan. Monissa kanavissa toteutettavan mainonnan vaikuttavuuden mittaamisvälineitä on kehitettävä. Mahdollisimman kohdennettua, tietokantoihin ja analytiikkaan perustuvaa markkinointiviestintää toteutetaan koko ajan enemmän.
Teksti Minna Takkunen | Kuvat Susanna Kekkonen
